keskiviikko, 2. syyskuu 2015

Uusi blogini

Tässäpä uuden blogini osoite: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/sari_kristiinan_supinoita_ja_jupinoita

 

tiistai, 14. heinäkuu 2015

Elämän iloa ja haikeutta

Huh, onpa menny aikaa edellisestä kirjoituksesta. Kirjoitushanat ovat olleet kovin tukossa, vaikka päässä pyörii paljon aiheita ja asioita. On vain tunne, että olen ollut suuressa pyörityksessä viime kuukaudet. Toinen lapsista jätti ala-asteelle hyvästit, poika pääsi ripille. Jonkun mielestä ehkä pieniä asioita. Itselleni ne kovasti muistuttavat nopeasti kuluneista vuosista. Katse toki eteenpäin, mutta tällaiset elämän etapit laittavat muistot liikkeelle. Enkä tajua kuinka nyt tuli se päivä, että vauvan nähdessäni tunnen mummokuumetta vauvakuumeen sijaan!

Lapsieni itsenäistyessä päivä päivältä enemmän, huomaan saavani sitä kuuluisaa "omaa aikaa" aina vaan enemmän. Niin paljon kuin siitä suurissa väsymystiloissa aikoinaan toivoi, iskee siitä nyt vähän paniikkikin. Mitäs minä nyt teen tällä kaikella vapaa-ajalla? Näin kesäaikaan tuntuu välillä, ettei lapsia juuri näekään. Nukkuvat aamulla töihin lähtiessäni, ovat kavereillaan kotiin tullessani. Toisaalta kyllä mielelläni suon heille tämän hienon vapauden kulkea kesälomalla. Kyllä sitä ehtii kouluaikana taas juoksemaan kilpaa kellonkin kanssa.

Olen kovin kiitollinen, että olen ystävien ympäröimä. He ovat olleet mukava vahvistus tässä elämänvaiheessa etenkin. Eikä se kauhean huono homma ole sekään, että mukava mies näyttää välillä viihtyvän seurassani :).

Näen lapseni; - pakahdun ylpeydestä, tunnen haikeutta ja iloitsen elämästä.

 

Sari Kristiina

 

lauantai, 14. maaliskuu 2015

Havaintoja puhelinriippuvuudesta

Lähdin tänään murkkujen kanssa kaupungille syömään. Käymme ulkona syömässä tosi harvoin. Täytyy todeta, että pitäisi tehdä sitä useammin. Tuntuu kuin olisimme puhuneet yhden aterian aikana enemmän kuin yhdessä viikossa. Ehkä se erilainen ympäristö saa avautumaan. Toki syömme kotonakin yhdessä, mutta ympäristö on kuitenkin se arkinen, sama ympäristö. 

No, kiinnitin kuitenkin taas huomiota ihmisten puhelinriippuvuuteen. Itse ilmoitin nuorisolle, että puhelimet sitten pidetään piilossa. Tosin se on jo itsestäänselvyys, ettei ravintolassa räplätä puhelinta. Mutta kyllä jotenkin suoraan sanottuna vitutti katsella isää ja kahta lasta (lapset noin 4- ja 6-vuotiaat). Kaikilla kolmella pitsat edessä ja isällä lisäksi puhelin lautasen vieressä. Ja sitä puhelintahan se isä sitten räpläsi koko ruokailun ajan. Lapset puhuivat isälleen, joka vastasi: "Hmm, yhrm, joo, jee". Kivaa yhteistä ateriaa teille. Ko. isä ei kuullut sanaakaan lastensa jutuista. Sitten tuli pariskunta paikalle, joilla alle vuoden ikäinen lapsi. Olimme noin 15 minuuttia yhtäaikaa ravintolassa, ja tänä aikana isä oli kaivanut puhelimen kolme kertaa esiin.... Hohhhoijaa!

Joku varmaan ajattelee, oliko itselläni aikaa seurustella lasteni kanssa, kun seuraan muita ihimisiä. Kyllä oli, kuten aiemmin mainitsin. Ja yksi aihe, mistä keskustelimme oli tämä, miten ei tule käyttäytyä ravintolassa. Olipa hyviä eläviä esimerkkejä. En ole ihan varma mihin tämä maailma on menossa, mutta en halua tällaisen kehityksen mukana kulkea. Tuli mieleeni, että jos joskus pääsen treffeille, puhelinriippuvainen mies diskataan heti! Voin kuvitella, että painuisin ravintolan ovesta ulos alta aikayksikön.

En tiedä kuinka moni tiedostaa oman netti-/puhelinriippuvuutensa. Edellämainitut esimerkit ovat juurikin sitä. Omalla kohdallani olen jossain vaiheessa ollut ihan liikaa netissä, puhelimen kautta. Voin sen ihan reilusti myöntää. Voitko sinä? 

Sari Kristiina

 

keskiviikko, 11. maaliskuu 2015

Jatko-osa selviytymisoppaaseen teinien vanhemmille

  1. Poikalauman vallatessa kotisi, leiki "Arvaa kuka?" -leikkiä. Aina murkkukiekaisun kuullessasi voit arvailla, kuka se oli.

  2. Hae patenttia testosteroni-hajuvedelle. Hajua on runsaasti saatavilla teinin huoneessa.

  3. Opettele valmiiksi tekonauru pieruhuumorille. Hah. Hah. Hah. Varo kuitenkin, ettei leukaluusi jämähdä niille sijoilleen.

  4. Hanki aamiaispöytään leukateline, mihin nuori voi nojata leukaansa samalla, kun lukee WhatsApp- viestit, Facebook-päivitykset, kerää pelipisteitä jne.

  5. Laita korvalääkärin numero puhelimesi pikavalintoihin. Joko vanhempien tai nuoren tärykalvot räjähtää täysillä soitetusta popista joka tapauksessa.

  6. Ota valmiiksi syyllinen asenne. Olet kuitenkin syyllinen kaikkeen ikävään, mitä nuorelle tapahtuu koulussa, kylillä, harrastuksissa.

  7. Varaa työkaluja käden ulottuville. Näin voit korjata samantien paiskottujen ovien saranoita.

  8. Varaudu keittämään vettä omalle suihkuvuorollesi, lämmin vesi on kuitenkin loppu nuoren suihkun jälkeen.

 

Näitä noudattamalla vältyt toiselta hermoromahdukselta ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Sari Kristiina

lauantai, 7. maaliskuu 2015

Selviytymisopas teinien vanhemmille

  1. Katso aamulla nenän asennosta kannattako puhua mitään koko päivänä.

  2. Älä katso nuorta liian pitkään tai tarkkaavaisesti.

  3. Älä kysele miten nukutti.

  4. Älä kysele miten koulu sujuu, äläkä mainitse Wilman merkinnöistä.

  5. Älä ole mitenkään kiinnostunut lapsesi tekemisistä.

  6. Anna nuoren roikkua netissä 24 tuntia/vrk. 

  7. Anna nuorelle rahaa 200 euroa joka päivä.

  8. Pyydä nuorta menemään ostarille joka päivä, tuhlaamaan ne  200 euroa.

  9. Älä missään tapaukessa laita nuorta tekemään kotitöitä, vaan pyydä häntä oleskelemaan huoneessaan, ovi tiiviisti kiinni.

  10. Osta pakastin täyteen pitsaa, äläkä vaan tyrkytä mitään vihreää ruokailun yhteydessä.

  11. Osta jääkappi täyteen energiajuomia.

  12. Salli alaikäiselle alkoholi ja tupakkatuotteiden käyttö, kotona ja kyllillä.

  13. Anna nuoren olla kylillä aamuyöhön, suorastaan vaadi sitä.

Näitä noudattamalla jälkikasvusi on todella tyytyväinen ja vältyt hermoromahdukselta.

 

Sari Kristiina

  • Sari Kristiina

    60-luvun lopulla syntynyt, monessa liemessä keitetty nainen.
    Tarinoin tositarinoita, pohdiskelen lukemaani, näkemääni, kokemaani jne.
    ([email protected])