Uteliaisuus voitti viikko sitten sunnuntaina. Päätin kurkata mitä Tinder pitää sisällään. Tinderhän on nettideittailun mobiilisovellus, jonka voit ladata puhelimeesi. Aikanaan tätä pidettiin käsittääkseni enemmän seksiseuran hakupaikkana. Sittemmin suosion nosteessa, sovellus on jossain määrin löytänyt tiensä myös "sen oikean" etsimiseen, ihan kuin mikä deittikanava tahansa. Sovellus perustuu Facebook-tietoihin. 

Lähdin ensin etsimään tietoa Googlesta. Mielipiteitä sovelluksesta löytyi monenlaista. Ehdokkaita on runsaasti ja viestejä pukkaa kuulemma valtavat määrät. Toinen oli paikassa puolituntia ja se riitti. Tuttava kertoi ystävänsä löytäneen sieltä kumppaninkin. Lähdin siis avoimin mielin tähän kokeiluun. Etsin puhelimeni kaupasta Tinderiä. Vaan ei löytynytkään. Viisas Google tiesi  kertoa, että Lumiasta löytyykin jokin toinen versio: 6tin. Eikun lataamaan. Sain sen ladattua, ja pian oli profiili valmis, kuvan kera, "Sari, 45". Sitten odotellaan. Pitäisi pompsahtaa miehen kuvia niin hemmetisti. Ei mitään tapahdu. Sitten tajusin, että puhelimessahan pitää olla sijaintipalvelu päällä.Johan alkoi tapahtua. Paina ruksi tai sydän. Ruksilla poistat, jos profiili ei miellytä ja sydämellä hyväksyt. Aika raadollista. Ensimmäisten joukossa tuli tuttuja miehiä montakin, Nuoruuden tuttuja, entinen naapuri, nykyisiä tuttuja. Ruksin pois, koska tuli aika kiusallinen olo :). Tinderissä et tiedä ketkä oman profiilisi näkevät. Kun valitset jonkun, saat hänet kontaktilistalle vasta, jos hänkin on valinnut sinut. Miesten tulva kyllä laantui, eikä niitä kontaktejakaan niin kauheasti tullut. Viikon aikana ehkä joku 20. Ja niistäkin noin viisi pelkkiä vahinkovalintoja. Olin määritellyt kilometrisäteeksi hakuehtoihin 50 km. Tämähän kuitenkin menee niin, että vaikka ehdokas tulee ja sovellus kertoo miehen olevan 5 kilometrin päässä, saattaa hän olla ohikulkumatkalla. Todellinen asuinpaikka onkin 100 kilometrin päässä.

Profiilikuvilla on suuri merkitys. Mietinkin jossain vaiheessa, että olenko tosiaan näin pinnallinen, ja perustan valintani kuviin. Toisaalta, todella harvalla oli minkäänlaista esittelytekstiä, joten kuvat olivat ainoa valintaperuste. Karsin pois kuvat, joissa herra poseeraa tupakka huulessa ja tuoppi kädessä. Lisäksi karsin koiramiehet, muskeleitaan esittelevät miehet, autoillaan pröystäilevät miehet jne. Pahin profiilikuva oli lähikuva rintalihaksesta, yök! Valitsin sellaisia tavallisen oloisia hemmoja, ja ne esittelytekstit olivat yksi valintakriteeri. 

Kontakteja tosiaan kertyi jokunen, vähemmän kuitenkin, mitä odotin. Kovin hiljaisia miehiä olivat. Ihmettelen suuresti, että mikä ajatus heillä oikein on siellä roikkua.

Yksi laittoi: Moi! Minä: Moi vaan! Keskustelu loppui siihen.

Toinen laittoi: Olet kaunis. Minä: Kiitos kaunis :). Keskustelu loppui siihen.

Eräälle herralle laitoin viestin ja kehuin hänen esittelytekstiään sekä toivotin mukavaa päivää. Ei vastausta. Yhden miehen kanssa parit viestit vaihdettiin, mutta hyvin vaisua juttua. Eräs mies lähestyi englanniksi. Tai yritti englantia, vaan siitä ei tullut lasta eikä p...aa. Eli eivät olleet kovin vakuuttavia nämä kokelaat. Täytyy sanoa, etten voi kuin nauraa tälle kokemukselle. Eilen poistin sovelluksen ja luotan kohtaavani mukavia miehiä tosielämässä :). Kaiken kaikkiaan tämä kokeilu varmisti, ettei nämä nettideitit ole minun juttuni. Tosin olenhan taas yhtä kokemusta rikkaampi!

Toivotan Hyvää Joulua jo tässä vaiheessa kaikille lukijoilleni!